keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Teemasta teemaan

Alkuvuosi on mennyt opiskellessa. Ensin S2-opintoja ja erityispedagogiikkaa, sitten vain ihan omia töitä. Tätä aikaa olen odottanut ja ymmärtänyt, että mikäli omaa opetustaan ihan oikeasti haluaa kehittää ja suunnitella, siihen tarvitaan hiljaisuutta ja aikaa. Olen aina ollut ihminen, joka tekee ensin ja miettii vasta jälkeenpäin. Niin nytkin. Oman työn opiskelu on ollut sitten sitä, että olen tarkastellut menneitä projekteja ja työtapoja, löytänyt niistä puutteita ja korjattavaa, miettinyt asiat uudelleen ja muokannut uuteen uskoon. Nyt tarvitaan taas käytännön kokeilujakso.

Minulla on ollut tänä vuonna onni opettaa keskenään hyvin erilaisia ryhmiä. Onni siksi, että vain sillä tavalla huomaan, mikä toimii ja mikä ei. Onni myös siksi, että olen saanut huomata, että omatahtinen ja eriytetty opetus todella onnistuu ihan kaikkien ryhmien kanssa - kunhan vain suunnittelee huolella. Ja että omatahtisuudessakaan ei ole kysymys siitä, että opettaja ei opeta. Sitä tarvitaan. Olen huomannut itselleni parhaaksi tavaksi rakentaa opetuksen seuraavalla tavalla:

  • Jokaisen luokka-asteen (7.-9.) vuosi on jaettu neljään teemajaksoon. (Esimerkki 9. luokan teemajaksosta)
  • Teemajaksoissa tehtävät on jaettu perustehtäviin, syventäviin tehtäviin ja edistyneisiin tehtäviin. Jokainen oppilas suorittaa vähintään perustehtävät. Perustehtävien suorittamisella oppilas tavoittelee korkeintaan arvosanaa 7. Yksilöllistettyjä oppisisältöjä tekeville on oma E-jakso, jossa sisältöjä on karsittu enemmän.
  • Teemajaksojen lisäksi oppilaat suorittavat itsenäiseen tahtiin koko yläkoulun ajan Kielenhuollon polkua, josta kiitos Piia Postille.
  • Yksilöllisen opetuksen pohjana itselläni toimii parhaiten oma sähköinen opetusmateriaali, jota kokoan Sä osaat! -opetusblogiin.
  • Tämänhetkisestä kolmesta viikkotunnista yksi on aina opettajajohtoinen ja kaksi yksilöllistä työskentelyä. Opettajajohtoisten tuntien aikana tutustutaan uusiin asiakokonaisuuksiin ja käydään läpi kunkin sisällön perusasiat.

Pikku hiljaa oppilaat ovat ymmärtäneet, mistä tässä kaikessa on kysymys. Että yläkoulussa opettaja ei seuraa jokaisen oppilaan jokaista liikettä, ja vastuu omista töistä ja niiden etenemisestä on oppilaalla itselllään. Myös pikku hiljaa minä olen oppinut, mistä on kysymys. Ensimmäiset teemajaksoni sisälsivät tehtäviä ja monisteita. Nopeasti etenevän oppilaan palkinto oli saada lisää tehtäviä. Aika nopeasti ymmärsin, ettei se toimi. Nyt pyrin rakentamaan teemajaksoihin enemmän valinnaisuutta ja toiminnallisuutta. Perustehtävillä hankitaan perustiedon aiheesta, seuraavilla tasoilla sovelletaan omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Se palkitsee.

Pakko myös kiitellä kollegoita: hienoja äidinkielen opetusblogeja alkaa ilmestyä yhdestä ja toisestakin suunnasta, välillä niistä löytää omia tehtäviään uudessa maisemassa, välillä voi lainata itselleen jotain. Muistakaahan kaikki merkita bloginne CC-lisenssillä, jos olette sitä mieltä, että sieltä kaveri voi käydä lainaamassa tehtäviä!